Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan (SVR) ohjesääntö vahvistettiin 16.5.1919. Sen kunniamerkkejä annetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille. Asetuksella (747/1942) perustettiin Suomen Leijonan (SL) ritarikunta, joka siis on ritarikunnistamme nuorin. Sen kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista sekä siviili- että sotilaallisista ansioista. SVR:n ja SL:n kunniamerkkejä voidaan antaa myös ulkomaalaisille. SVR:n ja SL:n ritarikuntien suurmestarina on Tasavallan Presidentti, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien antamiseen. Näillä kahdella ritarikunnalla on yhteinen hallitus, johon suurmestarin lisäksi kuuluu kansleri, varakansleri ja vähintään neljä jäsentä. Toimihenkilöinä on rahastonhoitaja ja kaksi sihteeriä.

Kummallakin ritarikunnalla on suurristi, I luokan komentajamerkki, komentajamerkki, I luokan ritarimerkki ja ritarimerkki. SVR:n suurristi ketjuineen on erikoinen kunnianosoitus, joka on suotu lähes yksinomaan valtionpäämiehille. Ritarimerkit eroavat toisistaan siten, että I luokan merkin nauhaan on kiinnitetty pyöreä ruusuke. SVR:n kaikkia em. luokkia voidaan antaa jalokivineen erikoisena kunnianosoituksena, samoin SL:n ritarimerkkejä nauhaan kiinnitettävine solkineen. Molempien ritarikuntien kunniamerkkejä voidaan sodan aikana sotilaallisista ansioista antaa miekkoineen. SVR:n ritarikunnalla on erikoismerkkinä ansioristi (aikaisempi ansiomerkki). Lisäksi SVR:lla on I luokan mitali ja mitali, edellinen myös kullatuin ristein. SL:n ritarikunnalla on erikoismerkkeinä Pro Finlandia-mitali, jota myönnetään vain taiteilijoille ja kirjailijoille, sekä ansioristi.

Yllä mainittujen ritarikuntien lisäksi Suomella on kolmas ritarikunta. Vapaudenristin ritarikunta www.vapaudenristinritarikunta.fi on Suomen vanhin ja sen historia liittyy Suomen itsenäistymiseen. Vapaudenristi ja Vapaudenmitali perustettiin Senaatin päätöksellä 4.3.1918. Sotilasansioritarikunnaksi Vapaudenristin ritarikunta määrättiin asetuksella 16.12.1940. Tasavallan Presidentti, Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheim vahvisti Vapaudenristin ritarikunnan ohjesäännön asetuksella numero 550/18.8.1944, joka on yhä voimassa.

Vapaudenristin ritarikunnan suurmestarina on Tasavallan Presidentti, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien antamiseen. Ritarikunnan suurmestarin apuna toimii ritarikunnan hallitus, johon kuuluu kansleri, varakansleri, sihteeri ja rahastonhoitaja. Toimihenkilöinä ritarikunnalla on Pääesikunnan asettama yhteysupseeri ja sihteeri.

Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit ovat: Vapaudenristin suurristi, 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen, 1. luokan Vapaudenristi, 2. luokan Vapaudenristi, 3. luokan Vapaudenristi, 4. luokan Vapaudenristi, 1. luokan Vapaudenmitali, Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali, 2. luokan Vapaudenmitali sekä Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali.

Vapaudenristin erikoiskunniamerkit ovat seuraavat: Vapaudenristin 1. luokan Mannerheim-risti, Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti, 1. luokan Vapaudenmitali ruusukenauhassa, Vapaudenmitalin kultainen ansiomitali, Vapaudenristin sururisti sekä Vapaudenristin surumitali.