suomibanner

Kunniamerkkien käyttö

Suomalaiset viralliset kunniamerkit kannetaan ritarikuntien suurmestarin 10.10.1958 vahvistaman keskinäisen järjestyksen mukaan. Sen jälkeen tulevat sotien muistoristit ja muun isänmaallisen toiminnan ansioristit- ja mitalit sekä näiden jälkeen puoliviralliset, Pyhän Karitsan ritarikunnan kunniamerkit, Suomen Talousseuran, Keskuskauppakamarin, Suomen kaupunkiliiton ja Suomen Kunnallisliiton (nyk. Suomen Kuntaliitto) ansiomerkit sekä Helsinki-mitali. Näiden jälkeen epäviralliset ansiomerkit ikäjärjestyksessä.

Valtion virka-ansiomerkkiä (XXX) kannetaan nauhaan kiinnitettyjen kunniamerkkien yläpuolella tai niiden vasemmalla puolella.

Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkeistä kannetaan vain korkeinta: poikkeuksina Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja mitalit sekä Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali, I luokan ritarimerkki solkineen ja ansioristi, joita kannetaan yhdessä saman ritarikunnan korkeamman kunniamerkin kanssa. Kaikkia sodanajan ansioista saatuja Vapaudenristejä kannetaan yhtä aikaa, mutta rauhanajan ansioista saaduista vain korkeinta. Useimpien ansiomerkkien eri luokkia voi kantaa yhtä aikaa. Ulkomaisten ritarikuntien osalta noudatetaan niiden omia sääntöjä.

Kotimaiset kunniamerkit kannetaan aina ennen ulkomaisia.

Ulkomaiset kunniamerkit kannetaan luokittain maiden ranskankielisen aakkosjärjestyksen mukaan. Saman maan eri ritarikuntien samanluokkaiset kunniamerkit kannetaan ao. maassa vahvistetun keskinäisen järjestyksen mukaisesti, joka on usein myös ritarikuntien ikäjärjestys.

On syytä muistaa, ettei täysin yksityiskohtaisia, kaikkiin tilaisuuksiin ja jokaiselle kunniamerkkien haltijalle soveltuvia ohjeita voida antaa. Asia riippuu tilaisuuden luonteesta ja asianomaisen saamien kunniamerkkien määrästä sekä hänen näihin seikkoihin perustuvasta harkinnastaan.