suomibanner

Ritarikuntien vaihtuvat teemat

aa

Pro Finlandia -mitaleita itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna

th SL PF

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna Pro Finlandia -mitalin saa 15 taiteilijaa ja kirjailijaa. Nimet löytyvät 6.12.2017 annetut kunniamerkit -listasta sekä Pro Finlandia -mitalin saajien rekistereistä sekä aakkosjärjestyksessä että vuosikymmenittäin.

Itsenäisyyden juhlavuoden Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalilla palkittujen taitelijoitten ja kirjailijoitten joukossa on muun muassa sävel- ja viihdetaiteen, muotoilun, kuvaamataiteen ja lastenkirjallisuuden alalta.

Pro Finlandia -mitali kuuluu Suomen Leijonan ritarikuntaan. Itse ritarikunta täyttää Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 75 vuotta. Lisää Suomen Leijonan ritarikunnasta voi lukea teema-artikkelista Suomen Leijonan ritarikunta 75 vuotta.

Muiden Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkien tavoin Pro Finlandia -mitalin suunnitteli Oskar Pihl, joka muotoili mitalin etupuolen vastaamaan ritarikuntaristin keskiosaa. Mitalin kääntöpuolella on sanat ”Pro Finlandia” ja laakeriseppelkoriste, joiden muodostaman kehyksen sisään kaiverretaan mitalin saajan nimi. Pro Finlandia -mitali on ainoa suomalainen kunniamerkki, johon kaiverretaan saajan nimi.

Oskar Pihl toimi Tillanderin kultasepänliikkeessä. Lisää tietoa Pihlistä kunniamerkkien suunnittelusta löytyy teema-artikkelista Oskar Pihl kunniamerkkien suunnittelijana.

SL PF nappi pienois KOTELOSSASuomen Leijonan Pro Finlandia -mitali annetaan kotelossa alkuperäiskokoisen mitalin ja pienoiskunniamerkin kanssa. Lisäksi kotelossa on Pro Finlandia -mitalin kunniamerkkitunnus.

Tasavallan presidentti vahvisti ritarikuntien suurmestarina 20.11.2015 Pro Finlandia -mitalin haltijoille kunniamerkkitunnuksen, joka on samanlainen kuin Suomen Leijonan I luokan ritarien kunniamerkkinappi, mutta jonka keskustassa on Pro Finlandia -mitalin etupuolen pienennös. Itsenäisyyspäivänä 2015 annettujen Pro Finlandia -mitalien kotelossa oli ensimmäistä kertaa  alkuperäiskokoisen mitalin lisäksi myös pienoiskunniamerkki ja kunniamerkkitunnus.

I luokan ritarin kunniamerkkitunnukseen perustuva muoto ilmaisee Pro Finlandia -mitalin paikan kunniamerkkien keskinäisessä järjestyksessä Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin edellä. Mitalin pienennös erottaa sen I luokan ritarien käyttämästä kunniamerkkitunnuksesta.

Kunniamerkkitunnusta voi käyttää tilaisuuksissa, joissa kunniamerkkejä ei kanneta. Sitä voidaan kantaa alkuperäiskokoisen kunniamerkin ja pienoiskunniamerkin asemesta. Kunniamerkkitunnus kiinnitetään puvun vasempaan takinkäänteeseen. Naisten asuissa sitä kannetaan vastaavalla paikalla. Aiemmin Pro Finlandia -mitalin saaneet voivat hankkia pienoiskunniamerkin ja kunniamerkkitunnuksen Sotainvalidien Veljesliiton kunniamerkkipalvelusta tai Hyrsky Oy:ltä.

TEEMA SL PF indeksikirja Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin 11.9.1942 annetulla asetuksella. Muistio ritarikuntaan liitettävän Pro Finlandia -mitalin perustamisesta laadittiin jo 31.10.1942, mutta mitali perustetiin vasta 10.12.1943 annetulla asetuksella. Sen mukaan Pro Finlandia -mitali ”voidaan antaa vain taiteilijoille ja kirjailijoille”. Ritarikuntien hallitus oli todennut kunniamerkkiluokan määrittelemisen erikoisen vaikeaksi ”niissä tapauksissa, joissa on ollut kysymys kunniamerkin antamisesta kiitoksen ja tunnustuksen osoitukseksi taiteen ja kirjallisuuden alalla toimiville henkilöille ja erittäinkin esittäville sävel- ja näyttämötaiteilijoille”. Erittäin vaikeaa kunniamerkkiluokan valinta oli palkittaessa ”niitä monia ulkomaalaisia säveltaiteilijoita”, jotka olivat Suomessa sodan aikana ”järjestetyissä erilaisissa hyväntekeväisyys- ja yleiseen avustustoimintaan liittyvissä juhlissa ja muissa tilaisuuksissa esiintymällä antaneet” maalle arvokasta apua. 

TEEMA SL PF Adolphson takasivuEnsimmäiset Pro Finlandia -mitalit annettiinkin 13.4.1944 neljälle ruotsalaiselle ja yhdelle tanskalaiselle. Ensimmäinen suomalainen, teatterijohtaja Mia Backman, sai Pro Finlandia -mitalin 21.2.1945. Paasikiven presidenttikaudella Pro Finlandia -mitalia annettiin suomalaisille vuosittain keskimäärin 15 kappaletta. Vuosina 1956–1973 suomalaisille annettujen mitalien vuotuinen määrä vaihteli 15 ja 31 välillä vuosikeskiarvon ollessa 20 kappaletta. Eniten mitaleja annettiin vuonna 1958. Mitalin jakopolitiikka tiukentui 1974 niin, että siitä lähtien niiden vuotuinen määrä on vaihdellut 5 ja 14 välillä. Suomalaisille annettujen Pro Finlandia -mitalien määrän vuosittainen keskiarvo oli Koiviston kaudella 9, Ahtisaaren kaudella 8 ja Halosen kaudella 11.

Katso lista kaikista suomalaisista Pro Finlandia -mitalin saajista.