suomibanner

Ritarikuntien vaihtuvat teemat

aa

Gallen-Kallela kunniamerkkien suunnittelijana

TEEMA Suomen Ruusun KunniakuntaAxel Gallen-Kallelan rooli suomalaisten kunniamerkkien suunnittelussa oli keskeinen.

Ensimmäisen hahmotelman "Suomen Ruusun Kunniakunnasta" Gallen-Kallela piirsi savukerasian kanteen Haapamäen asemalla 2.2.1918. Samalla Gallen-Kallela kirjoitti lähettämättä jääneen kirjeen, jossa hän ehdotti kunniamerkin perustamista "Suomen Armeijan sotakuntoisuuden ja äärimmäisen urhoollisuuden ja harvinaisten ratkaisevien sankaritekojen tunnustukseksi".

Ylipäällikkö Mannerheimin käskystä ja hänen yksityiskohtaisessa ohjauksessaan Gallen-Kallela suunnitteli 1918 Vapaudenristit ja Vapaudenmitalit ja hoiti niiden tilauksen Berliinistä ja Tukholmasta. Gallen-Kallelan varhaisissa luonnoksissa hallitsevana aiheena ollut heraldinen ruusu sijoittui Vapaudenristien keskikuvioksi. Karjalan vaakunan käsivarsien yhdistäminen Vapaudenristiin oli Mannerheimin oma idea.

Kun Mannerheim valtionhoitajana tammikuussa 1919 lopetti Vapaudenristien antamisen, Gallen-Kallela sai tehtäväkseen suunnitella nopeasti uuden ritarikunnan kunniamerkit. Ensimmäisten kunniamerkkien tuli olla valmiina jo Mannerheimin 12.2.1919 alkanutta Tukholman-vierailua varten. Gallen-Kallela palasi ruusuaiheeseen ja uusi ritarikunta sai nimekseen Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta. Ritarikuntaristin perusmuodoksi tuli Vapaudenristin korkeimpien luokkien tapaan valkoemaloitu yrjönristi ruusun säilyessä keskikuviona. Ristin sakaroiden väliin Gallen-Kallela sijoitti nousevat Suomen leijonat.

Valtionhoitajan ensimmäinen adjutantti reserviluutnantti Axel Gallen-Kallela rinnassaan 3. luokan Vapaudenristi miekkojen kera (1918) ja Ranskan Kunnialegioonan ritarimerkki (1902). Kuva: Atelier Eric Sundström / Suomen Valokuvataiteen Museo.Gallen-Kallelan suunnittelutehtävät jatkuivat hänen toimiessaan valtionhoitaja Mannerheimin ensimmäisenä adjutanttina maaliskuusta 1919 alkaen. Gallen-Kallelan piirros "Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan merkki miekkoineen sotilaallisia ansioita varten" sai valtionhoitajan vahvistuksen 12.7.1919. Valtionhoitajakautensa lopulla, 18.7.1919, Mannerheim antoi Gallen-Kallelalle sekä professorin arvonimen että nimitti hänet Suomen Valkoisen Ruusun II luokan komentajaksi. I luokan komentajaksi Gallen-Kallela nimitettiin toukokuussa 1928.

Vuosina 1928–1930 suunniteltiin uuden sotilasansioritarikunnan, Kalevan Miekan ritarikunnan, perustamista. Mannerheim ei tällä kertaa ollut ohjaamassa suunnittelutyötä vaan Gallen-Kallela sai vapaasti toteuttaa omalaatuista kansallisromanttista tyyliään laatiessaan piirrokset ritarikunnan kunniamerkeistä. Ne poikkeavatkin täysin Vapaudenristeistä ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkeistä. Kalevan Miekan ritarikuntaa ei lopulta perustettu, mutta muistona siitä 1977 perustetun Sotilasansiomitalin kääntöpuolella on Gallen-Kallelan piirroksiin pohjautuva liekehtivä miekka.

Gallen-Kallelan syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta 26.4.2015. Lisätietoja Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlavuodesta: Gallen-Kallelan museo.